Mitä sitä ei tekisi karvaisten ystäviensä puolesta...

Tuli hoidettua pieni pilkkomis- ja pakastamisoperaatio hät' hätää ennen jokaviikkoista italian tuntia. Ällöttävää touhua, mutta niin hyväksi luonani asuville karvapalloille.

Kauniiden esineiden kuvien jälkeen jotain vähän "raaempaa". Tuosta tulee yksi Peanut aika iloiseksi useammallakin aterialla. Sitten ku saatais vielä Pennykin tykkäämään sydämestä...

Ihanuuksia mielen ja elon piristykseksi

Kaksi kuukautta. Niin kauan olen ollut tässä asunnossa yksin. Miten aika tuntuukin menneen niin nopeaan, että on vaikea uskoa D:n muutosta olevan vasta 2 kk. Voin kai sen täällä sanoa; mulla on vähän ikävä...

Nyt mulla on sitten "surukengät". Ihanat kaunokaiset, jotka ostin kun D lähti. Ne muistuttaa mua aina ja ikuisesti tuosta kamalasta päivästä.

Ensimmäiset puralopezini <3 Kauniit, käytännölliset töissäkin, mukavat jalassa. Ei paljon enempää voisi toivoa.

Ihanat farkut, samaa mallia kuin vuosi sitten ostetut (ja suosikeiksi muodostuneet) mustat. Sellaset tummansiniset, joissa on mukava häivähdys harmautta.

Lauantaina pikaisella kaupunkikierroksella näin myös tuon Marimekon clutchin ihanissa syysväreissä. Mätsäis aika kivasti noihin kenkiinkin, jotka ostin sinä päivänä kun D lensi pois. Vielä saman päivän aamuna D sanoi, että voin mennä kyllä kenkäostoksille, koska kaikkihan tietää että tykkään kengistä ja D:kin ajatteli että niiden kattelusta tulis mulle parempi mieli.

Kävin tänään töiden jälkeen ihastelemassa nojatuolia eräässä vanhojen tyylikalusteiden kaupassa. Kolahti aika lujaa. Se on varauksessa mulle muutaman päivän, pitäisi ilmottaa mitä teen. Olisiko tämä se tuoli, jonka vanhemmat mulle tuparilahjaksi antaisivat, kun nojatuolin ostoa ehdottivat... Tuo olisi samalta aikakaudelta kuin ruokapöytä ja tuolit. Ja saisi olla ihan yksin olohuoneessa, mitään samanlaista, -oloista, kevyen metallista ei asunnossa olekaan. Mitenhän tässä käy? :)

Sano Fazer, kun haluat hyvää

Oli kyllä sen verta makea työpäivä tänään, että pakkohan siitä on vähän päästä hehkuttaan. Nimittäin päivän ainut palaveri pidettiin erään suomalaisen makeis- ja leivonnaistuotteiden valmistajan tiloissa. Käytiin tiimikaverin kanssa katsastamassa tulevan joulukauden uutuudet ja miettimässä mitä suklaita valitaan yrityksen tilausvalikoimaan.

 



Saimme mukaamme vaaleanpunaisen kassin täynnä kaikenlaista namia, esim. pussillisen uutuus-Panttereita, levyn cashew-suklaata, caramel-Geishaa, votkakonvehteja ja Tutti Frutti -purkkaa.

Mua ei sais päästää karkkifirman tehtaanmyymälään - ei ainakaan lompakon kanssa. Ostin sitten vielä halvalla vähän jotain lisää.

Cocoa nibs - ja chilisuklaalevyt, ja nuo jo hyväksi havaitut Exclusive-sarjan patukat :) Sitten vielä poistopussi Ässämix-lakuja ja kolme pikku karkkipussia, ni onpahan kaapissa parin leffakerran verran herkkuja ainaki.

Ne taitaa tehä siellä jotain leipomiskamppistakin, kun toisesta saamastamme paperipussista paljastui oikein kunnon metallinen katedraalikakkuvuoka ja silikoninen nuolija. Häpihäpi, pitää varmaan testailla piakkoin...

Rennosti sohvalla

Näin meillä maanantai-iltana :) Istuinpas vielä itsekin tuossa samalla sohvalla kissojen kanssa ja maistelin samalla sämpylöitä, jotka onnistuivat yli odotusten. Kyllä se taitaa se kohotus olla se, mikä takaa ettei sämpylöistä tuu lättänöitä... On tainnu aiemmissa yrityksissä jäädä tuo vaihe vähän väliin.

Viikko kakkostupareitten jälkeen pidettiin kolmannet kun tiistaiseuraksi tuli kaksi entistä työkaveria teknisen kirjoituksen "uraltani". Yllä lahjaksi saadut, auringonpaistetta sateiseen päivään tuovat ihanat kukkaset.

Ilta meni lepposasti siideriä maistellen, jutellen ja vastaleivotusta puolukkapiirakasta nauttien. Loppuillasta esille kaivettiin, kunnon tuparityyliin, jopa rock band -kamat :) Pojat lähti hiukan ennen kymmentä ja näin aikaa jäi juuri ja juuri iltapalalle ja yhden sitcom-jakson katsomiselle ennen nukkumaanmenoa. Two and a Half Men -sarjan uusi kausi on taas alkanu, yay!

2 kpl 2 kertaa päivässä

Peanut on ollut nyt pari viikkoa vähän kipee. Toissa perjantaina käytiin eläinlääkärissä kun huomasin suuren patin Peanutin leuassa oikealla puolella. Säikähdin. Lääkärissä epäiltiin sylkirauhasen tulehdusta ja mukaan lähti 10 päivän antibioottikuuri. Ongelmana vaan oli se, että lääkkeet piti antaa suun kautta, kokonaisina eikä ruoan sekaan laitettuna. Ei ole helppoa ei, antaa kissalle jotain mitä se ei haluaisi syödä!

Mutta tänään on enää 2 kapselia jäljellä, patti poissa ja Peanut oma itsensä, joten oli se sen arvoista. Olen ollut kaamea pahis ja ikävä emäntä, kun aamuin illoin on pitänyt toista pitää väkisin selällään sylissä ja laittaa nielun perukoille kamalia kapseleita :( Mutta vielä Peanut taitaa mua rakastaa, vaikkei ehkä ymmärräkään miksi mun on täytynyt olla sille niin ikävä.

Nyt keittiöön leipomaan cookieseja pitkästä aikaa...omnomnom.

Perjantaita!

Menipäs tämäkin viikko nopeesti. Oikein piti tänään bussimatkalla miettiä, että mitä töiden lisäksi on tullut hommattua. Mulle on jaksamisen kannalta tosi tärkeää, että viikossa on ainakin 2 rauhallista iltaa, jolloin voin vaan olla kotona, pestä pyykkiä ja kattoa kivoja sarjoja. Tällä viikolla tämä perjantai on nyt ensimmäinen sellainen :)

MA: harmony-tunti vasta puoli kaheksalta
TI: tuparit Vol 2, kun kaksi tyttökaveria töistä tuli istumaan iltaa
KE: missattua pumpin bussin myöhässäolon takia, päädyin hoitamaan parit tärkeät ostokset kaupungissa
TO: kolmen ruokalajin tiimi-illallinen viineineen ihanassa ravintolassa

Ehdin töistä nollaamaan päätä step-jumppaan ja sitten kotiin syömään, pesemään pyykkiä ja rentoutumaan sohvalle. Nyt on viikko pelastettu ;)

Omnomnom, chorizopastaa...

Silmänruokaa, uusi orkidea...

Tuliaissuklaakonvehteja iltakupposen kaveriksi...

Sitten lasi viiniä, uusi lehti, Kova laki ja eikun viikonlopun viettoon.

Kodin kastajaiset

Ei oo ehtiny blogata ku on pitäny miettiä, järjestää ja stressata tupareita viimeset pari viikkoa :)
Nyt ne on sitte ohi, ja olihan kemut! Tietenkään kaikki ei ollu valmista vielä iltakuudelta, jonka olin ilmoittanut ajaksi jolloin saa jo saapua. Onneksi ekat vieraat saapuivat vasta puoli seitsemän hujakoilla, joten armonaikaa oli just ja just sopivasti.

Tällä viikolla olin ostanut kukkia sekä sisälle että parvekkeelle, boolitarvikkeita, kynttilälyhtyjä, ruokaa ja vähän lisää ruokaa, jotta koti olisi juhlissa edustuskunnossa.

Niin, ja siirsinhän mä vähän huonekalujakin; kirjahylly sai luvan siirtyä makkariin ja vanha klaffilipasto makkarista paremmalle paikalle olkkariin. Tuli olohuoneesta vähän rauhallisemman olonen kun täpötäysi ja sekavalla tavaralla täytetty hylly ei möllötä siinä telkkarin vieressä.

Olin odottanut, että kisut viettäisivät koko illan makkarissa piilotellen kun paikalla on paljon ihmisiä ja kohtuullisesti tästä johtuvaa melua. Mutta ei, siellähän ne hengas meidän kaa olkkarissa lähestulkoon koko pitkän illan :) Peanut piti huolta ettei ikkuna pääse karkuun.

Suolasen napostelun jälkeen päästiin itse asiaan, eli vanilja- ja suklaacupcakesien kimppuun. Ne teki tosi hyvin kauppansa, ja taas tuli todistettua että suklaa on suositumpi kuin vanilja.

Kaikki kutsutut eivät päässeet tällä kertaa paikalle, mutta olihan meitä silti yhteensä yli kymmenen. Ihania ihmisiä, ihania kortteja ja oikein mukavia tupaantuliaislahjoja kuten pullo tummaa rommia lähestyvää talvea ja kuumia toteja varten :) Muita lahjoja kuvissa alla.

Ihan iltayhdeltätoista ei päästy asunnosta ulos, kuten olin naapureille vähän aavistellut lapussani, mutta minkäs sille voi kun Rock Band vie mukanaan! Lähdettiin sitte puoli yks... Ja keskustaan vei tie ja päästiin vähän laittamaan jalalla koreasti; tappiin saakka. Snägärin kautta taksilla kotiin ja vällyjen väliin puoli kuudelta tänä aamuna. Sunnuntai menikin sitten mukavasti yövieraiden kanssa aamu(iltapäivä)palaa nauttien ja kotia siistien. Ehdinpäs kävästä kaupungissakin dagen efter -limpparilla kaverin kanssa vielä ennen kuin kaikki kaupat sulki ovensa.

Nyt nukkumaan ja uutta viikkoa kohti!