30.4.10

Sumua ja simaa

Aamuna valkeni Larussa hernerokkasumussa, niin että siltaa bussilla ylitettäessä ei näkyny Länsiväylää eikä Ruoholahtea. Ei sentään satanut enää kuten eilen. Vapuksi on sitten luvattu Keski-Eurooppaankin sadetta :( Tietenkin juuri mun tuurilla kauniit kesäsäät väistyvät sateen tieltä niiksi kolmeksi päiväksi, joina minä olen Duussin kanssa Luxissa reissussa.

Mutta ei anneta sään lannistaa; edessä on kuitenkin ihana jälleennäkeminen rakkaiden ystävien kanssa!

Viime aikoina yksi pumppibiisi on saanut yllättävän herkästi tunteet pintaan. Jopa niin, että keskiviikkona jäähdyttelyjen aikana lähes itkin. Kappaleessa on aika karut sanat, ehkä siinä syy tunteenpurkauksiin. Perus Daughtry-kauraa, mutta minä tykkään.


Kaikenlaista on viimesen parin viikon aikana sattunut, mutta en ole saanut aikaiseksi blogiin kirjotella mitään. Ehkä tässä kesän tullessa mieli virkistyy ja löydän taas uutta intoa kirjoittamiseenkin. Tykkään edelleen blogeista ja haluaisin pitää omanikin hengissä, joten pitää kai vain päästä uudelleen vauhtiin. Kaikkea kivaa on odotettavissa kesällä tapahtumien muodossa ja monenlaista kaunista on tullut hankittua garderoobiinkin. Lisäksi haaveilen MACin uusista kesämeikeistä, jotka näyttää niin herkullisilta, että täytyy päästä Stockalle tutustumaan niihin pian! On this superficial note:

Happy Vappu Everyone!

12.4.10

Onnellisuutta

Kuulin tämän kappaleen tänä aamuna ihan ensimmäistä kertaa. Voi miten kaunis se onkaan! Jostain syystä mulla on ollut ainakin kymmenen vuotta päällä joku Ismo-vastaisuus, joka sai varmaan alkunsa jostain hieman "vaikeammasta" biisistä. Jotenkin aattelin, että Ismo tekee vain vaikeaa musiikkia, mutta uusimmalla levyllä onkin iso kourallinen oikeinkin hyviä kappaleita. Tykkään :D

Ja olihan sitä tosi kivat kaverin polttaritkin viikonloppuna, joten vähän väsyneissä tunnelmissa aloitetaan uutta viikkoa. Mutta oli hauskaa, ja se on pääasia!

P.S. toi tyhmä video on nyt sit liian leveä, vaikka yleensä pienin juutuubiruutu on ollut tähän sopiva :( näyttää rumalta.

8.4.10

Lahjat piristävät aina päivää

Ovat ajat kuinka kurjat tahansa, ja mieli vaikka kuinka maassa, niin paistaa se aurinko joskus sinne risukasaankin.

Jaan työhuoneeni kolmen muun kanssa, ja tänä aamuna yksi heistä toi minulle suklaamunan! Oltiin asiasta puhuttu tiistaina, ja olin kertonut miten kaupasta ei enää lankalauantaina noita mignoneita löytynyt :(

Iltapäivällä taas kourallinen ihmisiä yllätti minut kahviautomaatilla ja he ojensivat lyhyen puheen saattelemana mulle pinkissä lahjapussissa tällaisen:

Slurpsis! Kiittivät minua näin laskettelureissun hienosta organisoinnista ja kivasta mökkiseurasta. Pilke silmäkulmassa toivottiin myös, että järjestäisin reissun ensi vuonnakin ja yöpyisin saman porukan kanssa samassa mökissä ;) Joten Himos/Tahko/Åre, here we come in 2011!

3.4.10

Artificial Horizon

Olen viime viikot kuunnellut töitä jouduttaakseni U2 fan clubin levyä, jossa on tosi kivoja remiksejä tutuista biiseistä. Jotkut niistä tuntuu herättävän suuria tunteita jokaisella kuuntelukerralla. Liekö itse jotenkin herkässä mielentilassa vai mitä, mutta taas ollaan menty aikamoista tunteiden vuoristorataa pari viikkoa. Siitä osin johtuu pitkä blogihiljaisuuskin.

Meillä eletään nyt päätösten aikaa, kun yritetään saada aikaan päätös siitä milloin muutetaan D:n kanssa Amerikkaan. Jos muutetaan lainkaan. Jos ei muuteta ollenkaan, se tarkoittanee meidän jutun loppua. Niin isoja asioita, että sitä tuntee itsensä kovin avuttomaksi, ja päätöstä ei ole helppo tehdä. On ehkä epäreilua raapaista vain pintaa täällä, mutta kun en pysty asiaa suullisesti selvittämään edes D:lle, niin miten osaisin sitä paremmin kirjoittaa. Ei oikein tiedä millainen kevät tästä vielä tulee.

Kun tulevaisuutta ei ajattele niin asiat on aika hyvin. Mutta muutto toiselle puolelle maapalloa pelottaa. Miten tuollaisen päätöksen pystyy tekemään, ja jättämään taakse kokonaisen elämän Suomessa? Jos kaikki menisi hyvin niin ei siinä mitään, mutta mitä jos haluaa palata Suomeen eikä täällä olekaan enää mitään; ei työpaikkaa, kotia eikä paikkaa minne mennä. Koita tässä sitten tehdä loppuelämää koskevia ratkaisuja...


Yksi remikseistä yllä.