Pöh

Joulukuun eka päivä, mutta kauhean ihanissa joulutunnelmissa en minä tätä päivää ainakaan ole viettänyt. Enkä ehkä enää sellaisesta tunnelmasta tänään kiinni saakaan, mutta onneksi on huominen.

Töissä oli harvinaisen huono päivä, kun sain vähän-niinku-haukut yksikön johtajalta. Tässä kohtaa täytyy huomauttaa, että kyseinen naishenkilö ei ole kyllä tehtävänsä tasalla eikä siihen oikein muutenkaan sopiva. Esimiestaidoissakin on kyllä hurjasti parantamisen varaa. Mun työnkuvaan kun on kirjattu, että autan tätä pomorouvaa kun/jos hän apua erinäisissä markkinoinnin tehtävissä tarvii; just silleen ihanan epämääräsesti asia on toimenkuvaan kirjattu, että kattaa sitten ihan kaiken mahollisen pikkusälän ja -homman.

Mutta joo, tänään siis kutsu kävi: "Olisko sulla hetki aikaa, ois vähän asiaa?" Long story short, hän siis tartti ens viikolle Webexin pitäjää, ja mulle se homma tuli joten pitää olla keskiviikkona kuuteen asti töissä :( Vaikka olin suunnitellu pumppiin meneväni, jotta on käsivarret kuosissa joulujuhlissa sitte samalla viikolla.
Nooh, pitää keksi jotain muuta, ehkä reenaan ehtii sitte seiskaltaki vielä. Mutta olin sitte antanut innottomuuteni nakkiin näkyä (vaikka siis suostuin totta kai) ja kuulua sen verran, että pomo oli kuulemma pahottanut mielensä (wtf?) kun kommentoin jotain miten meillä muurahaistason työntekijöillä ei oo ihan yhtä suurta vastuuta ja velvollisuutta tehä töitä ympäri vuorokauden kuin noilla managereilla. *jalka suussa, oho*

Luulin, että pikanakkipalaveri meni kuiteski ihan jees. Mutta väärässä olin. Lounaan jälkeen kutsu kävi uudestaan, ja tiesin heti äänensävystä, että nyt tulee negatiivista palautetta ja kunnolla. Olin kuulemma tosiaan pahoittanut ison pomon mielen, voi voi. Hän oli jotenki jääny siihen uskoon, että en auttaisi, tai siis tekisi mitä pyydettiin. Näinhän ei ollut, mutta se ja kommenttini managereista oli jättäny huonon maun ja pahan mielen. Siitä sitten keskusteltiin ja myönnyteltiin ja vähän siinä hyvittelin, jotta saatas taas homma normaalitilaan. Kyllä tollanen toisen aikuisen ihmisen (joka käyttäytyy välillä aika paljo vähemmän aikuismaisesti) hyvittely vähän päähän otti. Mutta nyt on purettu ja eiku eteenpäin elämässä!

Ja kotonaki on vielä kaiken kukkuraksi ihan pirun kylmä. Toin sitte töistä "lämpömittarin" lainaan, jotta saan vähän dataa mitä voi kertoo isännöitsijälle kun soitan ja valitan kämpän viileydestä. Olkkarissa 19, makkarissa 18. Ei sovi tälläselle vilukissalle, joka edellisessä asunnossa piti koko talven villasukkia vaikka lämpöä oli lähemmäs 24 astetta.