Apollo on sen nimi

Aloitin tänä keväänä uudelleen soittoharrastuksen sellaisen reilun kymmenen (!) vuoden tauon jälkeen. Kyllä tuntuu oudolta tuo nuottien, italiankielisten termien ja asteikkojen maailma. En ole ikinä kunnon orkesterissa soittanut, kun olen aina ihan harrastelija ollut. Ei meillä musiikkilukiossakaan edes ollut niin paljon erilaisia soittimia, että orkesteri olisi ollut kokoonpanoltaan sinfoniaorkesteri. Puhallinsoittimienkin valikoima oli liian suppea puhallinorkesteria ajatellen.

Työkaveri sai houkuteltua mut mukaan tähän Apollo-orkesteriin jo ennen joulua, mutta sillon oli vielä italian tunnit samana iltana kuin orkesteri harjoitteli. Pääsin mukaan soittamaan vasta helmikuussa, mutta ihan hyvin ehdin vielä harjoittelemaan kevään ohjelmistoa.

Ohjelmistosta puheen ollen, huomenna on sitten ensimmäinen tämän viikon kahdesta konsertista. Orkesterimme Apollo soittaa ilmaisen ulkoilmakeikan keskiviikkona 25.5.2011 Espan lavalla klo 16.30 alkaen. En tiedä kuinka moni pääkaupunkiseudulla asuva tätä lukee, mutta olisi kiva jos joku pääsisi paikalle kuuntelemaan ja kannustamaan :) Luvassa on teeveestä ja elokuvista tuttuja kappaleita, kuten kuvassa näkyvä You know my name. Tervetuloa!

Mun huilu on kyllä niin vanha ja aikansa elänyt, että välillä vähän hävettää soittaa siellä puoliammattilaisten kanssa samassa sektiossa... Kun välillä tuntuu, että äänien huono syttyvyyskään ei ole täysin soittajan vika. Onhan soittimella ikää jo 20 vuotta, eikä sitä ole ikinä huollettu. Meinaan viedä sen kesäkuussa täyshuoltoon, josko jostain löytyisi siihen rahat. Monta sataa maksaa sekin lysti. Tietty uusien kunnon huilujen hinnat huitelee siellä tonnista ylöspäin, joten halvemmaksi tuo huolto tulee kuin kokonaan uusi!

Eilen kun pääsin vihdoin pitkän päivän jälkeen töistä kotiin, oven takana odotti arvoituksellinen kirjekuori. Heti päältä näki, että kyseessä täytyy olla hääkutsu, mutta kun en tiennyt kenenkään kaverin olevan menossa naimisiin (tai ainakaan siis kenenkään jonka häihin odottaisin kutsua) niin jännitys oli kirjettä avatessa melkoinen. Sulhanen onkin serkkupoikani, jonka en ikinä uskonut järjestävän perinteisiä kirkkohäitä - taitaa morsian olla päättänyt tästä asiasta. Ihana päästä kesähäihin heinäkuun vikana viikonloppuna! Ensimmäinen ajatus taisi rehellisesti sanottuna olla, että nyt saa varmaan luvan kanssa ostaa uuden mekon :D