En oikein tiedä mitä kirjoittaa, mutta kaippa vain haluan kertoa, että nyt on paha olla. On jo neljättä päivää. Koin lauantaina tähänastisen elämäni suurimman pettymyksen, joka pisti mielen niin matalaksi, että tekee mieli vain itkeä.
Konserttiliput oli plakkarissa viime marraskuusta asti ja kaikki odotus huipentui koko keikan peruuntumiseen. Take That ei ollut ikinä ennen olemassaolonsa aikana perunut yhtään konserttia. Miten huono onni meillä olikaan! Duussi kirjoitti aiheesta myös, paljon paremmin kuin minä ikinä osaisin. Olen kummiskin onnellinen siitä, että Duussi sai nähdä idolinsa jo perjantaina, kun hänelle bändi kuitenki taitaa merkata enemmän kuin kenellekään muulle!
Kööpenhaminasta jäi tällä erää hieman paha jälkimaku, mutta ehkä pystyn antamaan kaupungillekin vielä joskus uuden mahdollisuuden. Nyt pitää vaan pyrkiä siirtämään katse tulevaisuuteen ja johonkin muuhun odottamisen arvoiseen. Toivoen, että ei tulisi lisää yhtä isoja pettymyksiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Toi kuulostaa edelleen maailman huonoimmalta vitsiltä. Tai huonolta sitcomilta. Mun on vaikeaa sietää vastaavia tapahtumasarjoja telkkarissakaan saati sitten kun se tapahtuu ystävälle. Olen edelleen pahoillani teidän kaikkien puolesta.
VastaaPoistaKoita silti taas selvitä omaksi iloiseksi itseksesi pikku hiljaa. Pus.
Kiitos Aino. Ja matkalla iloiseksi itsekseni ollaan onneksi jo :)
VastaaPoista