Pitkästä aikaa makiaa

Penny, kukkuu! Toinen oli piiloutunu päiväpeiton mutkaan ja melkein jäi löytymättä kun petasin aamulla sänkyä. Tuollaista köllöttelyä se oli sitten tämäkin sunnuntai suurelta osin. Onneksi ehti koneellisen pyykkiä ja tiskiä pestä ni ei jää kämppä sekasortoon uuden viikon kynnyksellä.

DIY-nainen asensi tänään sitten vihdoinkin parvekkeen oveen vähän eristystä... Kun männä viikolla oli jo aika viileää, ja sisälläkin tunsi lämpötilan laskun.

Ja itsensä voi palkita laiskasta sunnuntaista leffakarkeilla (ilman leffaa kun en jaksanu ihan teatteriin asti) ja katsomalla telkusta vähän tanssia :) En ees tarkkaan muista millon olisin viimeksi ostanu irtokarkkia, hmmm. Kyllä tekee hyvvää!

Ehkä olon laiskuuteen vaikutti myös hieman tuo eilisiltainen valvominen ja hulinoiminen. Sitä alkaa tulla vähän vanhaksi, kai.

Huomenna mennäänkin sit työkavereitten kaa issikoilla rattastamaan työpäivän päätteeksi. Jännää!

Jokapäiväinen leipämme

Mieleenjäävin biisi lauantai-illan keikalta, jolle päädyin aika lailla ex tempore. Koskaan en ole bändiä fanittanut, enkä tuntenut kuulemistani biiseistä kuin kaksi, mutta aikas kivalta kuulosti.

Tässä siis suosikit muillekin kuultavaksi. Ja tuolla Linnunrata-videolla on muuten yks tyyppi meidän firmasta koiransa kanssa :) Mitenkä lie musavideolle päätynyt.

Yllättävän, ja aika spontaanin illan kruunas omalla tavallaan entiseen poikaystävään törmääminen yöbussissa noin klo 2. En ole kyseistä miestä nähnyt, tai hänestä kuullut mitään sitten vuoden 2005... Aikamoinen sattuma!

101010

Eihän sitä kauppaan voinut jättää, kun sain työkaverin värvättyä tuolin kotiinkuljettajaksi viime tiistaina. Siinä on tosi mukava istua, joten kyllä hyvä suunnittelu vaan on hyvää suunnittelua. Ja on se niin kaunis.

Ihastuin palavasti myös erääseen Marimekon kankaaseen torstai-iltana liikkeessä piipahtaessani. Nanuk vei mennessään, mutta koepalaa kotona tsuumailtuani tajusin, että ei se valitettavasti passaa makkariin verhokankaaksi. Seinällä jo lirkuttavat linnut ei kaipaa seurakseen jääkarhua, on karhu kuinka söpö tahansa. Jatketaan siis kattelua, jospa joku passeli kangas jostain löytyy.

Kuvausassistentti on aina paikalla siellä missä tapahtuu... makkarissa ja olohuoneessa :)

Ja näin edetään rennon, mutta ihan onnistuneen, viikonlopun vietosta taas uuteen viikkoon. Koti on siisti ja vaatekaapitkin tuli vihdoin ja viimein laitettua järjestykseen muuton hätäisen kassien tyhjennysoperaation jäliltä!

Lokakuun ensimmäinen sunnuntai

Kuten kuvista saattaa arvata, vietin koko päivän tänään kotosalla. Heräsin aamulla kamalasta unesta, joka määräsi sävyn sunnuntaille. Jätin menemättä pumppiin, jonne menoa olin suunnitellut jo keskiviikosta saakka. En vaihtanu pyjamapöksyjä oikeisiin vaatteisiin koko päivänä. Pääsin sentään lopulta sängystä ylös. Jonkun pitää huolehtia kissoista.

Ihastelin sekä keittiön että olohuoneen ikkunan edessä kasvavia vaahteroita syysväreissään ja leivoin pullaa. Onhan siinä yhelle päivälle... Pullataikinaterapian lisäksi testasin myös siivouksen mieltäpuhdistavaa vaikutusta; kyllähän se vähän helpottaa kun näkee kättensä jäljen. Ja on kivempi taas aloittaa uutta viikkoa puhtaassa kodissa.

Täytyy vaan toivoa, että loppu lokakuusta ei menisi ihan yhtä matalalla mielellä. Jotain kivaa sentään on viimeistään loppukuusta tiedossa kun on taas aika Dragon Boat -saunaillan :)

Mitä sitä ei tekisi karvaisten ystäviensä puolesta...

Tuli hoidettua pieni pilkkomis- ja pakastamisoperaatio hät' hätää ennen jokaviikkoista italian tuntia. Ällöttävää touhua, mutta niin hyväksi luonani asuville karvapalloille.

Kauniiden esineiden kuvien jälkeen jotain vähän "raaempaa". Tuosta tulee yksi Peanut aika iloiseksi useammallakin aterialla. Sitten ku saatais vielä Pennykin tykkäämään sydämestä...

Ihanuuksia mielen ja elon piristykseksi

Kaksi kuukautta. Niin kauan olen ollut tässä asunnossa yksin. Miten aika tuntuukin menneen niin nopeaan, että on vaikea uskoa D:n muutosta olevan vasta 2 kk. Voin kai sen täällä sanoa; mulla on vähän ikävä...

Nyt mulla on sitten "surukengät". Ihanat kaunokaiset, jotka ostin kun D lähti. Ne muistuttaa mua aina ja ikuisesti tuosta kamalasta päivästä.

Ensimmäiset puralopezini <3 Kauniit, käytännölliset töissäkin, mukavat jalassa. Ei paljon enempää voisi toivoa.

Ihanat farkut, samaa mallia kuin vuosi sitten ostetut (ja suosikeiksi muodostuneet) mustat. Sellaset tummansiniset, joissa on mukava häivähdys harmautta.

Lauantaina pikaisella kaupunkikierroksella näin myös tuon Marimekon clutchin ihanissa syysväreissä. Mätsäis aika kivasti noihin kenkiinkin, jotka ostin sinä päivänä kun D lensi pois. Vielä saman päivän aamuna D sanoi, että voin mennä kyllä kenkäostoksille, koska kaikkihan tietää että tykkään kengistä ja D:kin ajatteli että niiden kattelusta tulis mulle parempi mieli.

Kävin tänään töiden jälkeen ihastelemassa nojatuolia eräässä vanhojen tyylikalusteiden kaupassa. Kolahti aika lujaa. Se on varauksessa mulle muutaman päivän, pitäisi ilmottaa mitä teen. Olisiko tämä se tuoli, jonka vanhemmat mulle tuparilahjaksi antaisivat, kun nojatuolin ostoa ehdottivat... Tuo olisi samalta aikakaudelta kuin ruokapöytä ja tuolit. Ja saisi olla ihan yksin olohuoneessa, mitään samanlaista, -oloista, kevyen metallista ei asunnossa olekaan. Mitenhän tässä käy? :)

Sano Fazer, kun haluat hyvää

Oli kyllä sen verta makea työpäivä tänään, että pakkohan siitä on vähän päästä hehkuttaan. Nimittäin päivän ainut palaveri pidettiin erään suomalaisen makeis- ja leivonnaistuotteiden valmistajan tiloissa. Käytiin tiimikaverin kanssa katsastamassa tulevan joulukauden uutuudet ja miettimässä mitä suklaita valitaan yrityksen tilausvalikoimaan.

 



Saimme mukaamme vaaleanpunaisen kassin täynnä kaikenlaista namia, esim. pussillisen uutuus-Panttereita, levyn cashew-suklaata, caramel-Geishaa, votkakonvehteja ja Tutti Frutti -purkkaa.

Mua ei sais päästää karkkifirman tehtaanmyymälään - ei ainakaan lompakon kanssa. Ostin sitten vielä halvalla vähän jotain lisää.

Cocoa nibs - ja chilisuklaalevyt, ja nuo jo hyväksi havaitut Exclusive-sarjan patukat :) Sitten vielä poistopussi Ässämix-lakuja ja kolme pikku karkkipussia, ni onpahan kaapissa parin leffakerran verran herkkuja ainaki.

Ne taitaa tehä siellä jotain leipomiskamppistakin, kun toisesta saamastamme paperipussista paljastui oikein kunnon metallinen katedraalikakkuvuoka ja silikoninen nuolija. Häpihäpi, pitää varmaan testailla piakkoin...