Knock on Wood

Eilen vedettiin mahtavat reenit solistin kera, kun Pete saapui paikalle ja saatiin vähän esimakua tulevasta keikasta. Soitettiin vain niitä solistibiisejä, jotta Peten ei tarttisi tyhjänpanttina olla. Orkesterin soolobiisit viilataan kuntoon ensi torstain harjotuksissa.

Aika moni soittajista vaan on tällä viikolla kipeenä; niin munkin stemmakaveri, jolla todettiin eilen influenssa. Prkl. Ei nyt ihan kyllä suunnitelmien mukaan mene jos joudunkin ainoana kakkoshuiluna siellä piipaamaan. Nyt pidetään vaan peukkuja, että tauti menee ohi ja stemmakaveri pääsee nauttimaan livekeikan tunnelmasta.

Samalla koputan puuta (kop kop), koska olen itse vielä terve. Viikonlopun taidan viettää visusti omassa seurassani, mitä nyt salilla voisi kerran käydä. Ai niin, vaihdoin lähes kymmenen vuoden jälkeen jumppasalia ja meinaan aloittaa jopa kuntosaliharjottelun. Keskiviikkoillaksi on varattu aika personal trainerille, jonka kanssa katotaan mulle soppeli saliohjelma kuntoon. Vähän tässä on tämmöistä takaisin-entiseen-timmi-kuntoon -projektia ;)

The Small Things in Life

Aamulla syödessäni töissä aamupalaa, tapani mukaan koneen ääressä meilejä lueskellessa, ei päivä oikein tuntunut lähtevän millään käyntiin. Päätin sitten piristää itseäni lukemalla muutamaa suosikkiblogia. Duussi oli tehnyt ihanan meemin joka sai hymyn huulilleni, joten pakkohan se oli itsekin tehdä :) Olen kyllä niin huono ottamaan osaa meemeihin, jopa silloin kun haastetaan...

Mutta tää oli aika nopee ja hauska, ja näinhän se meni:

Valitse kymmenen omaan elämääsi parhaiten sopivaa arjen pientä iloa Just Little Things -arkistosta ja listaa ne blogiisi.

Lisäiloa lumiseen perjantaihin tuo tällä viikolla alkanut American Idolin 11. kausi! Kupponen kuumaa (jolla voi lämmittää sormet) ja peiton alle sohvalle, niin kyllä tämäkin viikko voitoksi muuttuu. Ihan löhöilyviikonloppua ei ole edessä, sillä lauantaina ja sunnuntaina reenataan orkesterin kanssa kolmisen tuntia.

Tervetuloa kuuntelemaan tasan kahden viikon päästä Kalleen! Solistina meillä on Pete Parkkonen, gihi.

Pastelleja

Ihania uutuuksia Iittalalla! Vihdoinkin tulee lisää pastellivärejä KoKo-sarjaan, kun niitä ei oikein ole näkynyt sen jälkeen kun se kaunis roosa ja limenvihreä niin yhtäkkiä poistettiin valikoimasta. Mietin jo, että voisinko mitenkään käyttää -30% -kuponkiani yhden mukin tai kulhon ostoon... Ei, en mää kyllä nyt mitenkään voi. Ehkä sitten kun huilu on maksettu. Voi miksi mun piti mennä kattomaan noita netistä! Nyt ne jää varmasti vaivaamaan mieltä. Mutta ainakin noiden luulisi olevan valikoimissa koko vuoden 2012 :)

Edessä pitkä kumppanuus

Ostin sitten huilun. Hopeisen sellaisen. Se oli rakkautta ensi kosketuksella. Huilu on kevyt, läpät toimivat höyhenenkevyesti, sen ääni on pehmeä ja herkkä. Piti mennä vaan kattelemaan eri huiluvaihtoehtoja, ehkä pyytää saisiko jonkun niistä kotiin kokeiltavaksi...

Mutta koska olen nyt jo kuukauden päivät uuden huilun hankintaa harkinnut, sai harkinta jäädä kun sain kaupassa kokeilla tätä Yamahan kaunokaista ♥

Entisen huiluni olin saanut 11-vuotiaana vanhemmiltani, joten sen jättäminen vaihdossa kauppaan ei ollut ihan selvää. Vähän tuli hetkeksi ikävä. Mutta kun vielä eilen illalla ensimmäisen kerran soitin uutta kumppania kotona, niin ei sitä enää vanhoja muistella ;) Eroja vanhaan oppilashuiluuni on paljon, sillä nyt on käsissä hopeahuilu. Lisäksi valkokultaiset jouset tekevät läpistä niin herkät, että tuntuu kuin sormetkin olisivat muuttuneet yön yli näppärimmiksi. Uusi juttu on myös huilun avoläppäisyys, mihin onneksi voin pikkuhiljaa totutella aukoissa nyt olevien muovitulppien ansiosta. Odotan jo kovasti sitä päivää, kun oman soiton voi tuntea kirjamellisesti sormenpäissä asti!

***

Olin jo ajatellut ostaa tänä keväänä uudet silmälasit, mutta kaikki muut ostokset saavat nyt odottaa. Huilussa - niin ihana kuin se onkin - on maksamista joksikin aikaa :( Onneksi se on lähes ikuinen, verrattuna nyt ainakin kenkiin, kippoihin ja vaatteisiin, joihin mun rahat usein tuppaa menemään. Onneksi tykkään kotiruoasta ja leipomisestakin; näin liiallista ulkona syömistä on helppo välttää.
Nyt soittamaan!

Tervetuloa 2012

Niin kiitollinen kuin olenkin monesta viime vuonna tapahtuneesta asiasta, odotan myös tältä vuodelta kohtuullisen paljon. Mutten mahdottomia ;)

2011 tapahtunutta

• huilunsoiton uudelleen aloittaminen ja Apollo
• hiihtoloma Rukalla rakkaan ystävän kanssa
• suhteen jatkaminen D:n kanssa ♥
• supisuomalainen mökkijuhannus
• melkein livenä nähty Take That
• ihanat ystävän kolmikymppiset Turussa
• paratiisiloma Havaijilla

2012 odotettavissa ainakin

• lisää orkesterimusisointia :)
• enemmän liikuntaa kuin edellisvuonna
• saksofonin soiton opettelua
• putkiremontti...
• elämän suunnan miettimistä; mikä musta tulee isona?

Vuosi vaihtui tällä kertaa ihan rauhallisesti kotisohvalla; vähän rosésamppanjaa, juustoja ja viikunahilloa ja seuraa pitämässä mun ihanat karvaiset kämppikset. Ja uudenvuodenlahjaksi universumi toi pakkaset Helsinkiinkin, jee!

Ei muuta kuin eteenpäin ja ylöspäin; yritän päästä elämässäni tilanteeseen, jossa olisin vielä vähän onnellisempi kuin nyt. Siihen ei kyllä tällä haavaa tarvittaisi kuin mahdollisuus käpertyä rakkaan kainaloon...

Lasku jouluun

Kylläpäs riitti vastoinkäymisiä tälle joululle, mutta nyt pitäis kaiken olla suht kondiksessa. Tukasta tukossa ollut lattiakaivo vetää taas seuraavat 10 kuukautta, koti on vihdoin siivottu, ruokakauppareissusta on hengissä selvitty ja joulun menu on päätetty. Aamulla yhdeksään mennessä saapuu porukat ja isoveli joulunviettoon.

Penny ennätti hypätä siivousämpäriin heti sen huuhtelun jälkeen; ensimmäinen kerta kun meillä on ollut kissa ämpärissä!

Annoin kisuille jo ennakkojoululahjan ja hyvin kelpas uusi, karvainen hiiri :) Taidan paketoida aattoillaksi vielä toisen, oikeen löyhään paperiin ja usealla lahjanarulla. Siinä on kissoille pureskeltavaa hetkeksi.

Nyt tuntuu vihdoin siltä, että tästä joulusta selvitään sittenkin. Kunpa vaan kodin ikkunoista näkyisi samankaltainen maisema kuin parin viikon takaisen Oulun lennon koneen ikkunasta...

Rauhallista joulua!

Kukkia ja kasveja

Ulkona on niin maan kamala joulukuun sää, että ei mitään rajaa. Mua harmittaa silmittömästi, että viikko ennen joulua sataa silkkaa vettä päivästä toiseen eikä pakkasista ole tietoakaan!

Onneksi sentään sain tänään nauttia jouluteetä Duussin kanssa, ja puhua joulusta ja muustakin. Kuvitella hetken ajan, että ikkunan takana ei puhise tuuli ja sade. Kotiin tullessani halusin vain miettiä ihania asioita, kuten taannoista paratiisilomaa. Tässäpä siis kukkakuvia Havaijilta; sitä lunta odotellessa.

Kardinaali :)

Vähän isompi viherkasvi

Mulla oli tuommoinen viherkasvi keittiön pöydällä kahden hengen solussa asuessani Turussa, opiskelujen alussa. Jännä miten tuokin kasvaa puistossa Havaijilla. Ei sitä oikein tule ajatelleeksi, miten meidän pikkuviherkasvi on toisen paikan puistopensas :D

Ananas

 

Opinpa sellaisenkin pikkujutun lomalla, että ananakset kasvaa tuollaisissa pensaissa; hassu miten korret kestävät kypsän ananaksen painon...