9.11.13

Monsteri muutti muille maille

Sain vihdoin postattua uuden blogin ekan jutun (lyhyen sellaisen...), joten on aika laittaa tämä hiljainen juttutupa talviteloille.

Juttuja Ameriikan mailta tästä eteenpäin osoitteessa helsealately.blogspot.com.

Be there or be square ;)

25.9.13

Harva aamukampa

Kunhan kissojen lennot saadaan vahvistettua (jostain syystä ne voidaan vahvistaa vasta 11 päivää ennen lähtöpäivää), niin saan ostettua itsellenikin lennon. Toiveeni on, että sekä minä että kisut pääsisimme perille 8. lokakuuta. Ja sehän on jo kahden viikon päästä, kääk!


Tein tämän suuren elämänmuutoksen kunniaksi ihan oman aamukamman (koskaan ennen en ole moista tarvinnut, mutta ehkä tämä nyt on tähänastisen elämäni suurin muutos...) jäljellä olevista työpäivistä. Vähiin käy, ja muutama "pikku"juttu pitäis vielä saada valmiiksi töissäkin. Toisaalta, en anna itseni stressata työkuvioista enää, oman elämän järjestelyissä on tällä hetkellä enemmän kuin tarpeeksi jännitettävää. Firma kyllä pysyy pystyssä munkin lähdön jälkeen, uskokaa tai älkää :D



11.9.13

Kerrankin

Se ei oo iskeny aiemmin näin...

Heti aamulla herätessäni, päässä rupes soimaan Elastisen uusin. Kummallista, I know! Mutta eilen aamulla päässä soi Applause. Että tämmöset on seuraukset YleX:än kuuntelusta töissä :P

Mutta tossa Elastisen biisissä on ihana stoori, herkempää kamaa tyypiltä, josta oon tykänny sieltä Fintelligenssin ekoista hiteistä lähtien.

7.9.13

Passi ja hammasharja


Siinä se nyt on. Mun jo seitsemän vuotta vanha passi, jonka sisäsivulla odottaa nyt Yhdysvaltain viisumi. Noin kuukauden päästä pääsen sillä maahan, mutta vain yhden kerran. Häiden jälkeen haen  pysyvämpää oleskelulupaa, mutta ennen kuin saan sen, en pysty lähtemään maasta, koska en pääsisi enää takaisin... Jännät ajat siis jatkuu naimisiinmenon jälkeenkin :/

Tän viikon jännä juttu taasen oli asunnon myynti! Keskiviikkona pantiin nimet papereihin ja mun asunto ei enää olekaan mun. Saan onneksi asua tässä lähtööni asti, jotta ei tartte sillan alle kisujen kaa mennä ;)  


On muuten vekkuli tuommonen kuutisenkymmentä vuotta vanha osakekirja; niin nätti ja virallinen :)

28.8.13

Voiko ihanammin päivän enää alkaa

Kuin polkemalla aamulla varhain töihin kirkkaassa syyssäässä. Aurinko pilkisti metsän puiden latvojen takaa, hanhiaura kaakatti yläpuolella lentäessään ylitseni. Olin kovin ylpeä itsestäni, että osasin arvostaa aamuista hetkeä (ehtiihän siinä kun matkaa on sentään 10 kilometriä) ja nauttia raikkaasta ilmasta täysin siemauksin. Turhan usein tulee toimittua ihan autopilotilla; varsinkin nuo työmatkat kun samaa pätkää ajaa kaksi kertaa päivässä.

Voi sitä voittajafiilistä, kun pikkasen viluisena pääsee pukkariin ja lämpimään suihkuun. Sitä aloittaa työpäivän eri lailla hereillä kuin bussilla kulkiessa. Ja meillä työpaikkaruokalassa on joka arkiaamu eri puuroa tarjolla (ei ilmaseksi kuitenkaan), joten tänään palkitsin itseni suihkun lisäksi myös mannapuurolla. NAM!


Päivä päivältä lähenee myös muutto ja kuluneen viikon aikana olen saanut kaksi painavaa taakkaa heitettyä harteilta siihen liittyen. Asuntoni meni kaupaksi viidessä päivässä (hyväksyin tarjouksen viime keskiviikkona) ja eilen hyväksyin muuttotarjouksen omaisuudelleni. Tavarat tullaan pakkaamaan ja viemään pois keskiviikkona 18.9. Sen jälkeiset viikot elelen kisujen kanssa lähes tyhjässä asunnossa, jota en enää omista ja käytän samoja vaatteita päivästä toiseen, koska tavaraa saa olla enää sen verran kuin mitä matkalaukkuun mahtuu. Pitää siis ennen syyskuun puoliväliä osata valita, että mitä vaatteita ja kenkiä meinaa sitä seuraavat kaksi kuukautta pitää. Hmmm, kuulostaa hieman ongelmalliselta... ;)

16.8.13

Pienet häät

Kun viikko sitten aamulla sain tietää, että viisumi on valmis noudettavaksi, niin ensimmäinen ajatukseni oli että apua, musta tulee jonkun vaimo alle kolmen kuukauden päästä! :P

Kuva: Pinterest
Tämähän on tosi iloinen asia, ja on naimisiinmenokin ollut tiedossa jo yli vuoden, mutta koska tarkkaa hääpäivää ei ole ollut, niin koko juttu on ollut aika abstrakti. Tähän asti :S Me mennään D:n kanssa Ameriikassa naimisiin marraskuun ensimmäinen päivä! Pikkasen lyhyeksi jää tää mun juhlasuunnitteluaika, mutta eipähän ehi ressatakaan (kovin paljoa) kun kerran semmoseen ei ole aikaa. Onneksi mulla on sentään jo puku & kengät, juhlapaikka on varattu, mutta siinäpä kaikki. Lisäksi on jonkinlainen idea väreistä, kutsusta on drafti, ensimmäisen tanssin biisiä on funtsittu, mutta päätöksiä ei ole tehty.

Niin, ja kaiken kukkuraksi pitää tehdä kaikki tuo kahteen kertaan :O Olen varannut meille tammikuulle kirkon ja juhlapaikan myös Oulusta, Suomen hääjuhlaa varten. Mutta saanpahan pitää pukua kahtena eri päivänä ja saan naida juurikin sellaisen miehen, joka saa mut aina hymyilemään :)

10.8.13

Viisumia pukkaa

Mulla oli torstaiaamuna mun viisumihaastattelu. Se kauan odotettu sellainen. Ja sitten se olikin ohi, ennen kuin oikein edes tajusinkaan. Sillä minua ei viety mihinkään erilliseen huoneeseen, jossa on vain pöytä ja kaksi tuolia, joista toisella istun minä ja toisella virkailija. Eikä minulta kysytty kiperiä kysymyksiä kymmenien minuuttien ajan. Eikä virkailija ollut yrmy, hymyilemätön ja tyly. Kun noin se suurin piirtein mun unissa meni.

Mutta oikeesti koko prosessi siitä kun pääsin konsulaattiin sisään, siihen että seisoin ällikällä lyötynä taas Kaisaniemenkadulla vei vain tunnin. Ja tuosta tunnista 10 minuuttia meni konsulaatin oven takana odottamiseen ja turvatarkastukseen. Asiointiin luukulla (eli pleksilasin takana olevien virkailijoiden kanssa keskustelemiseen) meni kokonaisuudessaan ehkä toiset 10 minuuttia. Eli 40 minuutin ajan vain pyörittelin odotushuoneessa peukaloitani ja jännitin. Ei voinut tsekata naamakirjaa tai lukea uutisiakaan, koska puhelin (ja kaikki muu käsilaukkua myöten) piti jättää "narikkaan" ennen odotustilaan pääsyä :(

Mutta kun minut kutsuttiin kolmatta kertaa nimeltä tiskille, niin muutamaan kysymykseen vastattuani sain kuulla, että kaikki on heidän puoleltaan kunnossa ja että saisin noutaa viisumini viikon sisällä! Whaaaat?!?!

Pienehköä ressiä pukkaa to do -listan kanssa, mutta näillä näkymin olen 90 päivän sisällä jo rouva :)

27.7.13

Ylläripylläri!

Kääk! Ja kääk!! Ja vielä kerran kääk!!!

Muuta en viikko sitten lauantaiaamuna osannu sanoa, kun päiväksi tehdyt suunnitelmat meni kertaheitolla uusiksi, kun Oulun yöjunalla tulikin kaksi ystävää yhden sijaan :) Mun leuka loksahti ja itku meinas tulla kun tajusin, että nyt on jotain meneillään. Tytöt oli suunnitellu mulle polttarit!

Luulin, että meitä olisi me neljä oululaista vaan, mutta brunssipaikalle saavuttaessa näin vielä neljä muutakin ystävää! Silloin pääsi itku. Eikä onnenkyyneleiltä vältytty myöhemminkään, kun sain kuulla pianoserenadin...

Näin jälkikäteen päivää makustellessa päällimmäisenä mieleen jäi ruoka (huom. syötiin enempi ku juotiin) ja ne ihanat ihmiset, jotka jaksoivat hillua mun kanssa koko pitkän päivän. Syötiin ihana brunssi Café Ursulassa, kiipeiltiin Ruoholahdessa, otettiin hetki rennosti kotona, jonka jälkeen risteiltiin laivalla Helsingin itäpuolella, nautittiin mahtava meksikolaisillallinen ja pantiin jalalla koreasti mojiton voimalla. Nappipäivä!

 

Ja pääsin vihdoinkin tanssimaan kaikkien tämänkesäisten suosikkieni tahtiin: räppiä Seattlesta, vähän huumorimusaa ja illan vikaksi tuo videon biisi tuossa yläpuolella. Sitten kotiin nukkumaan ja seuraavana aamuna valmiiksi katettuun aamiaispöytään viiden polttariseurueen jäsenen kanssa, jotka jäivät yöksi :)

14.7.13

Lomalaisen kuulumisia

Nyt kun olen kolmatta päivää kesälomalla (juhuu!) niin tuntuu siltä, että olen päässyt hienosti eroon työajatuksista - win!

Aamuisin nukun, jos nukuttaa ja tänäänkin tuli siksi syötyä aamiainen vasta puolilta päivin :P Mutta niin sitä saa lomalla tehäkin, mun mielestä. Kaikista parasta lomalla on aikatauluttomuus.
Tänä viikonloppuna piti olla jo ensimmäinen lomavieras käymässä, mutta se visiitti siirty jonnekin tulevaisuuteen; toivottavasti kummiski kamu ehtisi vielä mun loman aikana käymään. Ensi viikolla tulee sitten kaksikin ystävää Oulusta peräkkäisiksi öiksi vierailulle - mikäs sen mukavampaa! Näin yksinasujana yövieraat ovat aina tervetulleita, koska aamut ovat kaksin niin paljon mukavampia. Aamiaiskeskustelut on yleensä ihan parhaita, ja voidaan jakaa Hesari ja syödään pitkään ja hartaasti.

Mutta sitä ennen on tiedossa vielä sushilounastreffit huomenna, sitten illalla kahvittelu-/leffatreffit ja tiistaina päiväreissu kesä-Turkuun. Lomalla on ihanaa <3 br="">

Kesän suosikkiaamupala: turkkilaista jogurttia, raejuustoa, marjoja ja cashewpähkinöitä
Ihan löhötessä ei ole lomapäivät menneet, sillä perjantaina piti kovasti selvittää puhelimitse rokotustietoasioitani, jotta lääkäri saisi kirjoitettua minulle lääkärintodistuksen viisumia varten. Kuulemma lain mukaan jokaisesta suomalaisesta (ja Suomessa koulunsa käyneestä) pitäisi olla siellä peruskoulun aikaisessa kotikunnassa rokotustietopaperit arkistossa. Ja näistä papereista olisin kaivannut kopiota lääkärille. Mutta monen puhelun, ja useamman päivän odottelun jälkeen, vastaus Oulusta oli, että mun papereista ei näy jälkeäkään... Meinasi jo epätoivo iskeä, mutta mukava lääkäri oli sitä mieltä, että tilanteesta selvitään sillä, että käyn pikaisesti päivittämässä rokotukseni. Ja ainut vanhaksi mennyt oli jäykkäkouristusrokote.

Niinpä nyt on sitten vasen olkavarsi tulessa, lihakseen sattuu, mutta toivon saavani huomenna tarvitsemani lääkärintodistuksen!


Kuinka monella teistä muuten on tullut parinkympin tällä puolen mieleen, että pitäispä varmaan käydä ottamassa tuo jäykkäkouristusrokotus? Mulle ei ainakaan kukaan missään vaiheessa aikuisikää ole kertonut, että tuo rokotus pitäisi muistaa käydä hakemassa noin kaksvitosena. Eli melkein 10 vuotta mun jäykkäkouristussuoja on ollut vanhentunut :(

Lääkärin kanssa keskusteltiin asiasta ja hän kertoi, että hyvin monella nuorella äidillä esim. on omat rokotukset ihan hunningolla, mutta lasten rokotuksista ollaan hyvin perillä. Lääkäri epäili, että miehillä tilanne on parempi siksi, että armeijassa nuo kaikki hoidetaan kuntoon. Eli oispa ollut kiva, jos joku ois lukiossa huikannut, että muistakaa sitte siellä opiskelujen lomassa käydä myös rokottautumassa :)

1.7.13

Pyörä pyörii - vihdoinkin!

Laitoin viime perjantaina postiin viisumihakemukseni. Päivää aiemmin olin saanut kotiin ruskean kirjekuoren, jossa oli pumaska lomakkeita ja ohjeita toisten lomakkeiden ja todistusten hankintaa varten. Tuota päivää oli odotettu aika tarkalleen 11 kuukautta. Mutta nyt on konsulaatissa tieto, että minä haluan viisumin. Ja näin ollen myös luvan aloittaa uuden aikakauden elämässäni Amerikan maaperällä.

Tällä viikolla ohjelmassa siis syntymätodistuksen metsästystä, passikuvien ottamista ja labrakokeiden ajanvarausta. Vasta sitten kun olen saanut haalittua kaikki tarvittavat paperit itselleni, voin ilmoittaa asiasta (kirjeitse tietysti) konsulaattiin, jotta he voivat sitten varata minulle haastatteluajan.  *jännittää*

Jottei mielessä pyöris jo tarpeeksi asioita, niin nyt on iskeny vakava kuume. Nimittäin pyöräkuume! Päätin jo kauan sitten, että kun muutan maasta, saa 13 vuotta minua hyvin palvellut keltainen salamani jäädä Suomeen. Ja kun lauantaina kuulin, että sille olisi jo ottajakin, niin enköhän samantien ruvennut kattelemaan, että mitäs pyöriä sitä tuolla meren takana oliskaan tarjolla...

Tässä pari ennakkosuosikkia: monipuolinen ja menevä, mustanpuhuva "pahis" ja täydellinen paketti lisävarusteineen kaikkineen. Uijjui, tahtoo pyöräkauppaan!

5.6.13

Kesä yllätti!

Nyt on jo kesäkuu! Jä täällä vielä Suomessa ollaan... Mutta! Eilen sain tiedon, että hakemus jolla haettiin mulle lupaa anoa viisumia, on hyväksytty :D Eli Ameriikasta on lähetetty D:lle paperi, jossa lukee "Approved", ja samaisesta paprusta on lähetetty kopio suurlähetystöön tänne Suomeen. Eli jos ei kohta ala tapahtua edistystä tässä viisumisasiassa, niin en kyllä ala :P

Joten nyt on pientä stressiä heti havaittavissa, kun mieleen tulvii asioita joita pitää saada hoidettua. Esimerkiksi jos jollakulla on tarvetta tv-tasolle, kirjahyllylle, mustalle jalkalampulle tai kullatulle krumeluurikokovartalopeilille, niin semmosia ois myytävänä. Ja pitää ruveta miettimään miten rakkaimmat huonekalut ja (lukuisat) astiat saadaan matkaamaan turvallisesti sinne Yhdysvaltain länsirannikolle. Sekä mitä kaikki papereita kisut tarttevat lentomatkaa varten. Ja lista jatkuu...

Mutta kaikkea tuota ennen voin vielä keskittyä hauskoihin juttuihin, kuten häiden suunnitteluun, kihlasormuksen metsästykseen ja Suomen kesän valoisuudesta nauttimiseen. Eka on vielä aika pitkässä kuusessa (mutta on mulla mekko jo!) ja tokaa edistetään taas tänä iltana kun menen ystävän kanssa erään kultasepän ateljeehen vierailulle. Perjantaina taas vietetään valoisaa ilta työkavereiden kanssa pistäen jalalla koreasti firman kesäjuhlissa. Tanssimaan pitää taas päästä; nälkä vain kasvoi Duussin ihanissa häissä :)

Tämä biisi on ollut tehosoitossa meillä toimistossa tän viikon:

 

Oiskohan perjantain tiskijukalla tuo, niin voisi käydä toivomassa ;)

16.5.13

Suukolla terveeksi

Täällä sitä taas ollaan; sairassohvalla. Plääh. Oikeesti. Plääh-plääh. Tämmönen kuukauden välein sairastaminen on tosi ikävää. Enkä tietenkään ehtiny pysähtyä heti kipeeksi tultuani sairastamaan, vaan piti hoitaa sovitut menot. Ja mielelläni kyllä hoidinkin, kun pääsin ensimmäistä kertaa eläessäni soittamaan univormu päällä sadoille ihmisille, ja vielä alttohuilua!



Äitienpäiväkonsertissa! Ja se meni hienosti sekä soiton että tunnelman puolesta :) Sieltä en siis millään voinut olla pois, kun kakkoshuilistia tarvittiin ja olin ainoa sellainen. Joten seurauksena on sitten sairastettu koko viikko.

Mutta lääkärin diagnoosilla "alkava korva- ja poskiontelontulehdus" mennään. Terveyttä haetaan Duactilla, nenäsuihkekortisonilla ja jätskillä. Viimeisen noukin mukaani matkalla lääkäristä kotiin. Nyt on hyvä kannustaa Suomi voittoon ja naatiskella sohvalla jätskistä ja parvekkeen raollaan olevasta ovesta tulevasta kesäisestä lämmöstä.


7.5.13

Allez la France, allez!

Takana on ihana pitkä viikonloppu (eilen olin pekkasella), ja töihinpaluuta helpottaa kummasti tieto siitä, että jo torstaina on seuraava vapaapäivä :)

Eilen seurattiin iskän kanssa vieretysten Suomen leijonien (aika takkuista) peliä täpötäydellä kisa-areenalla ja olihan siellä tunnelmaa! Siitäkin huolimatta, että ainakin meidän selkien takana istuvat suomalaisfanit huutelivat toisessa erässä jo vähän ikäviäkin juttuja omilleen, kun pelistä ei meinannu tulla mitään. Mutta onneksi me oltiin vähän Ranskankin puolella, joten oli mukava nähdä fransmannien pysyvän puolitoista erää hienosti Suomen kyydissä (ja taisivat ekassa erässä mennä jopa vähän edelle). Iskä jopa tunnusti trikolorin värejä ostamallaan Ranskan joukkueen kaulaliinalla :D


Olen todella onnellinen, että meillä on iskän kanssa hyvät välit. Emme ehkä olen maailman läheisimmän oloiset isä ja tytär, mutta meidän perheessä nyt on aina ollut aika hiljaista tuolla pussailu- ja halailuosastolla! Yritän itse olla se ensimmäinen sukupolvi, joka ei pihtaile halausten kanssa. Ja koitan ihan sanallisestikin kertoa miten tärkeitä ihmiset mulle ovat, mutta kumman vaikeaa se usein tuntuu olevan :(

Mutta leppoisat pari päivää meillä iskän kanssa joka tapauksessa oli, ja huipennuksena siis tuo jääkiekko-ottelu. Urheilu (ja penkkiurheilu) on aina ollut meillä se semmoinen yhdistävä tekijä. Muistan hyvin miten pienenä aina katsoin iskän kanssa talvilajeja telkasta; hiihtoa, mäkihyppyä ja yhdistettyä. Sittemmin erikoistuin itse tenniksen seuraamiseen Eurosportilta, mutta sen loputtua olen taas löytänyt itseni talviviikonloppuisin katsomasta hiihtoa kolmin kissojen kanssa. Siitä vaan tulee tuttu ja turvallinen olo.

Niin, ja viikonlopun toinen suuri ilonaihe on löytynyt hääpuku! Joo, oikeesti. Mulla on nyt hääpuku. Joka päällä mennään naimisiin. En tiedä mikä päivä, mutta tänä vuonna *fingers crossed* kummiski! Ja se on niiiiin ihana se puku. IIIIHANA :D

29.4.13

Mitä kiekkoa?


Tasan viikon päästä ollaan iskän kanssa istuttu jo pari tuntia Hartwall-areenalla seuraamassa jääkiekon MM-kisoja. Enpäs ois uskonu, että minä joskus tommoseen hömpötykseen lähtisin mukaan. Mutta tänä vuonna ostin iskälle helmikuussa synttärilahjaksi lipun (ja itelleni toisen jotta pääsen kaveriksi), niin sinnepä siis ens maanantaina!

Saa nähä mikä on meno, mutta iskä valkkas semmosen pelin, että ainakin paperilla Suomen pitäis kyllä voittaa :)

22.4.13

Hold on to me as we go


Lohtua viime viikkojen ailahtelevaiseen mielentilaan on tuonut tämä biisi. Totta kai elämäntilanteeni tuo oman lisänsä tulkintaani kappaleesta, ja osaltaan se tekee kappaleesta rutkasti surullisemman, mutta tuo myös kovasti toivoa. Toivoa siitä, että jossain vaiheessa kaikki järjestyy ja saan jatkaa elämäni rakentamista yhdessä D:n kanssa. Joka muuten osti juuri talon. Siitä talosta on tuleva meidän yhteinen Amerikan koti. Mutta milloin!?

Siihen vielä tuntemattomaan ajankohtaan asti rauhoitan mieltäni sillä ajatuksella, että D ajattelee juuri niin kuin laulussa lauletaan ♥

Cause I'm going to make this place your home...

18.4.13

Sarvikuonolla nenään

Täällä sitä ollaan taas, kipeenä kotona :(  Hitsi soikoon, miten paljon kuluneena talvena on tullut podettua kaikkia mahollisia pöpöjä. Pikkasen ottaa luonnon päälle tämmönen, kun ei pääse urheileen halutessaan ja soittoharjotuksistakin olen joutunut olemaan luvattoman paljon pois. Ja äitienpäivän konsertti lähestyy vääjäämättä...

Luulen, että perimmäinen syy tähän aivan liialliseen sairasteluun on jännitys ja jatkuva stressi siitä, että milloin se mun viisumiasia järjestyy. On aika sietämätöntä vain odottaa, ja odottaa. Kun ei voi tietää milloin muutto oikeasti on edessä, tai milloin sitä edes voisi käytännössä ruveta järjestämään. Huoh.


Mutta siihen asti pitää vain jaksaa toipua kaikista mahollisista nuhanpoikasista joita maailma mun tielle lykkää. Tällä kertaa parannan oloa nenähuuhteluilla ja vihersmoothieilla; hengitys kulkemaan ja energiaa koneistoon!

2.4.13

Pääsiäispupu yllätti!

Kun tänä aamuna aikaisin kömmin työpaikalle, niin tokkuraisena meni hetki ennen kuin huomasin pöydällä purkin. Mutta ilo oli melkoinen, kun luin purkissa olleen viestin ja tajusin, että ihana työkaveri (eräs toinen kuin se, joka reilu viikko sitten toi tiimiläisille Kinder-munat) oli päässyt yllättämään tuomalla viime viikolla ennen lomalle lähtöään meille karkkia!


Töihinpaluu neljän päivän vapaan jälkeen kun ei koskaan ole herkkua, eikä varsinkaan huonosti nukutun yön ja klo 5.45 soineen herätyksen jälkeen. Mutta päivää helpottaa kummasti pääsiäisnamit, joita parhaillaan makustelen :)

Pääsiäinen oli tänä vuonna harvinaisen rento, koska jäin viettämään sitä Helsinkiin; ei tarvinnu pakata eikä matkustaa mihinkään. Kolmistaan kisujen kanssa ei kuitenkaan koko aikaa oltu, koska saimme hanskan yövieraaksi! Rennon, mukavan ja hyvin nukutun kaksipäiväisen jälkeen jäi vielä ruhtinaalliset kaksi päivää aikaa hoitaa talvitakit ja -kengät hus hiiteen eteisestä kevään tulon tieltä. Ja ehkä nyt tuli vähän muutenkin siivottua ja laitettua. Vaikkei se kevät nyt ihan oven takana taidakaan vielä(kään) olla...


8.3.13

Kissanpennuista en taida koskaan saada tarpeeksi

Tänään jään vihdoin talvilomalle, ja se tulee kyllä tarpeeseen. Eilen koin töissä pienoisen meltdownin, aivan yhtäkkiä. Tuli vaan sellainen tiiliseinä vastaan että oksat pois! Simppelitkään jutut eivät onnistuneet ja itku oli tosi lähellä. Piti käydä ulkona ottamassa happihoitoa ja senkin jälkeen loppuiltapäivä oli aika takkusta.

Mutta.

Onneksi on kissanpentucam, jota voi pitkin työpäivää käydä vilkaisemassa, jos tuntee epätoivon aallon lähestyvän. Ja ainakin hetken ajan on toiveikas olo :)

Huomenna siis junalla Ouluun ja sunnuntaina matka jatkuu autolla Rukan mökille, joten toiveissa on rentoa mökkeilyä ja perinteistä hiihtoa viiden päivän ajan. Aaah sitä luonnonrauhaa...

28.2.13

Jatsia äitienpäivään

Meikäläinen kävi eilen illalla erään toisen orkesterin harjoituksissa ;) Hys, älkää kertoko kenellekään, mutta siellä oli jopa hauskempaa kuin oman orkesterin harjoituksissa! Fiilis oli jotenkin parempi ja iloisempi. Ehkä siihen vaikuttaa myös soittajien vähyys; kokoonpanossa on lähes puolet vähemmän soittajia kuin meillä parhaimmillaan.

Mutta orkesteriin siis tarvittiin kevääksi kakkoshuilistin tuuraaja, jotta heidän jokavuotiseen äitienpäivän konserttiin saataisiin täydellinen kokoonpano. Ja näin minä suostuin täyttämään paikan kun oikein henkilökohtaisesti pari viikkoa sitten kapellimestari pyysi :)

Tiedossa on siis soitontäyteinen kevät, ja nyt jännitänkin entistä enemmän, että milloin se Amerikan viisumi nytkähtää eteenpäin ja milloin muutto oikeasti on edessä. Että ehdinkö äitienpäivän konserttiin ja ystävän häihin toukokuun lopulla.





16.2.13

Hanskan (ja Pupucen) haastama

Satuin saamaan saman haasteen kahdelta ihanalta bloggaajalta, ja viikon päivät tämäkin otti ennen kuin sain vastaukset kirjoitettua. Ja koska se jo itsessään vaati kohtuullisesti miettimistä, niin en haasta enää ketään :P

1. jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. heidän pitää valita 11 bloggaajaa, jolla on alle 200 lukijaa.
5. sinun pitää kertoa, kenet olet haastanut.
6. ei takaisin haastamista

Yksitoista asiaa monsterista:
1. En ole mikään edelläkävijä uusien juttujen omaksumisessa; ekan kännykänkin hankin vasta vuosia muiden kavereiden jälkeen. Samoin kävi naamakirjaan liittymisen kanssa, ja tällä viikolla innostuin Pinterestistä :)
2. Olisin halunnut lukiossa vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin, mutta vanhemmat ei suostuneet. Siispä lähdin Ranskaan ja olen siitä ikuisesti kiitollinen, sillä muuten en koskaan olisi oppinut ranskan kieltä.
3. Tykkään pitää silmälaseja. Siis niin paljon, että pidän niitä mieluummin kuin piilareita. Vaikka nykyään laseista pääsisi eroon, niin en usko että ihan heti menisin leikkaukseen. Rillit on osa mun olemusta :)
4. Olen humanoidi. Eli humanisti. Vaikka olen insinööritalon markkinointitiimissä töissä.
5. Olen kovin, kovin eläinrakas. Se ei ole varmaan kenellekään uutinen, mutta herkistyn eläinten kohtaloista niin kovin, että nyyhkin joka kerta kun katson eläintenpelastusohjelmia.
6. Kotonani jokaisessa huoneessa on eri väriteema.
7. Leivon viikottain koska rakastan leipomista ja se on ihan paras rentoutumiskeino. Mutta en tykkää kokkaamisesta läheskään yhtä paljon.
8. Urheilulajini nuorena oli tennis; sitä on viime vuosina ollut ikävä, joten pitäisi herätellä tuo harrastus henkiin.
9. Mulla on napakoru (niin ysäriä, I know!), jonka olemassaoloa en enää vuosiin ole muistanut ja jonka pois ottamista mietin aina välillä. Mutta taidanpa oottaa siihen asti että oon joskus raskaana :)
10. Olen potenut lievää vauvakuumetta jo jonkin aikaa, mutta eihän se ole mikään ihme kun moni ystäväni on viimeisten 2 vuoden aikana saanut vauvan. Ja syntyihän pikkukummipoikanikin pari vuotta sitten.
11. Mietin jo hääjuttuja, kuten mikä olisi väriteema, minkälaisen kakun ja puvun haluaisin, mitä musiikkia soitettaisiin ja vaikka mitä muuta. Vaikkei minua ole kosittu eikä hääpäivää sovittu ;)

hanskan kysymykset:

1. tatuoinnit vai neitseellinen iho? -Neitseellinen iho, vaikka tykkään kyllä kovasti muiden tatuoinneista. Itselleni en vain osaa niitä ajatella.

2. rusketus vai luonnonkalpeus? -Luonnonkalpeus totta kai. T. kalkkilaivan kapteeni

3. unelmiesi matkakohde euroopassa? -Vaikea sanoa, mutta juuri nyt haaveilen kevättalven reissusta etelä-Espanjaan...

4. tahtoisitko ennemmin pystyä juoksemaan maratonin vai nostaa 100 kg penkistä? -100 kg penkistä.

5. oletko miettinyt jo nuoresta asti, minkä nimen tahtoisit antaa lapsellesi? -Juu, jostain lukioikäisestä asti on ollut sekä tytön että pojan nimi mietittynä :)

6. jos sairastut flunssaan, syötkö mieluummin lääkkeitä oloa lieventämään vai uskotko luomuparantumisen voimaan? -Mieluusti vältän turhaa lääkkeiden syöntiä, mutta näin työssäkäyvänä henkilönä helpotan kyllä oloa sekä lääkkeillä että luomukeinoin.

7. mikä on parasta puuroa ikinä? -Pitkään haudutettu ohrapuuro! Valitettavasti en vain ite sitä oikein osaa tehä...

8. onko sinulla lempinimiä? mitä? kutsuvatko eri ihmiset sinua eri nimillä? -Lempinimiä on mulla aina ollu tosi huonosti, tutuin taitaa olla Lissu. Sitäkin käyttää vain muutama läheinen ystävä.

9. minkä värisen vaatteen ostit viimeksi? miksi? oliko hyvä ostos? -Oikeinkin perussiniset farkut. Koska vanhat oli jo niin kulahtaneet, että niitä ei töihin viiti enää laittaa. Ja hyvät ovat!

10. mitä kirjaa suosittelisit? -Luen kyllä hävyttömän vähän, mutta Täällä Pohjantähden alla on vieläkin mielessä vaikka luin sen jo lukioaikana.

11. mikä on maailman paras tuoksu?  -Vastapaistetut keksit, pulla, muffinit, suklaakakku yms.

Pupucen kysymykset:

1. Parasta, mitä vanhempasi ovat sinulle opettaneet? Neuvo, käytännön taito tms.? -He opettivat kuinka paljon maailmaa on Suomen ulkopuolella; sain matkustaa mukana jo pienenä ja se on tehnyt minusta matkustamista ja toisia kulttuureja arvostavan aikuisen.

2. Oletko riippuvainen jostain? Ruoasta, juomasta, ihmisestä tms.? -Hmm, jopas pahan pisti. En kyllä taida olla mistään riippuvainen.

3. Onko sinulla joku lempivaatekappale, johon päädyt lopulta aina? -Ei kyllä yhtä tiettyä, mutta turva-asuni on farkut ja nätti villaneule :)

4. Jos saisit lähteä heti huomenna ilmaiselle matkalle mihin vain maailmassa, minne lähtisit? -Amerikkaan rakkaan luokse!

5. Oletko tyytyväinen työhösi? Jos olet/et, miksi? -Aikalailla juu. Työkaverini ovat ihania ja saan edelleen kokea oivalluksen hetkiä viikottain.

6. Milloin ja miksi olet viimeksi käynyt kirkossa? -Viime jouluaatonaattona joulukonsertissa.

7. Monta kummilasta sinulla on? Miten huomioit kummilapsesi? -Kolme. Kahta teini-ikäistä muistan synttärionnitteluilla ja jouluisin. Pienintä, himpun alle kolmevuotiasta, käyn katsomassa joka kerta kun olen Oulussa. Kaikille lähetän myös kortteja reissuilta.

8. Mikä tai mitkä tekijät saavat sinut tuntemaan olosi turvalliseksi? -Koti, läheiset ihmiset ja  taloudellinen vakaus.

9. Haluaisitko muuttaa itsessäsi jotain? Mitä? -Ulkoisesti: haluaisin tuuheat hiukset. Sisäisesti: haluaisin olla kärsivällisempi.

10. Onko sinulla joku idoli, jonka haluaisit joskus tavata? Vai oletko jo tavannut hänet? -Ei nyt kyllä tule oikeasti ketään mieleen. Ehkä idolini ovat omassa elämässäni jo, mutten vaan tiedä sitä ;)

11. Housut vai hame? -Arkena housut, mutta juhlissa hame!

8.2.13

Hot Blow 3


Tasan viikko sitten istuin lavalla, eturivissä, ja koitin olla putoamatta kiikkerältä tuoliltani :D Meillä oli orkesterin kanssa keikka Kallessa, kolmatta vuotta peräkkäin. Tällä kertaa teemana oli suomihitit, joista osa oli solistimme omaa tuotantoa ja loput hittejä 80-, 90- ja 2000-luvuilta.


En pudonnut lavalta, kappaleet soivat hienosti ja laulu raikasi sekä lavalla että tanssilattialla. Oli muuten aika hyvä meno, vaikka ite sanonkin. Viime vuoteen verrattuna isompi jengi oli messissä heti alusta lähtien ja lauloi isoon ääneen mukana tämänkin tahtiin:

 

Keikan jälkeen olo oli niin hyvä, että jäätiin tyttöjen kanssa tanssaamaan melkein pilkkuun saakka. Tänäkin vuonna :) Pientä haikeutta tuo ajatus siitä, että jos kaikki menee toivomallani tavalla niin vuoden päästä en ole mukana neljännessä Hot Blow'ssa. Mutta onneksi olen jo saanut soittaa ihanien orkesterikamujen kanssa aika tarkalleen kaksi vuotta, ja vielä on ensi viikon vanhojentanssisoittokeikat edessä. Soitanta jatkuu niin pitkään kuin olen Suomessa ♥

20.1.13

Viikonlopullinen lakua ja latua

Lakritsilehmätoffeita


Laku ja sitruuna yhdessä tekkee hyvvää :) Onneksi sain lauantai-iltana kaverin kylään, niin oli hyvä syy testata hesarin reseptiä. Viikonlopun teemana on ollut rentoutuminen; vähän rauhaa ennen kiirettä.

Huomenna alkaa töissä taas viikon mittainen markkinointimöte, kun kaikki tiimiläiset ulkomailtakin saapuvat Suomeen. Koko viikko menee neukkareissa istuessa, workshopeissa ja koulutuksissa. Aiempien vuosien kokemuksella tiedän, että perjantain tullessa oon ihan poikki :( Tänä vuonna pomo on keksinyt, että mennään koko konkkaronkka Ruotsin risteilylle heti alkuviikosta. Itse en ole kovin innoissani mahdollisuudesta viettää kaksi päivää ja kaksi yötä poissa kotoa, työkavereiden kanssa ilman mahdollisuutta hengähtää kotona. Mutta ei voi mitään. Joten illalla on edessä laukun pakkaus ja asenteen säätö kohdalleen, sillä oikea asenne on ainoa keino selvitä tulevasta viikosta hengissä.

Iloinen ulkoilija Paloheinän laduilla

8.1.13

Sick time is tea time


Viimeiset kolme päivää makuuasennossa sohvalla viettäneenä olen onnellinen, että kotoa löytyy aina ainakin teetä ja puurohiutaleita. Kun ei kauppaan jaksa (ja sinne oli suunnitellut juuri ekana sairaspäivänä menevänsä) niin on onni, että kaapeista löytyy jotain syötävää eikä nälkää - huonosta valikoimasta huolimatta - tarvitse kärsiä.

Tyhmä nuha alkaa toivottavasti olemaan ohi, sillä huomenna on pakko palata töihin. Hommat kasaantuu niin että stressihän tästä sairastamisesta tulee :(

Mutta sunnuntaina MTV3:sella alkanut sarja pelasti mun saikun tylsyydeltä, sillä pakkohan ekan jakson jälkeen oli vähän latailla niitä lisää... Homeland koukuttaa! Ja nyt oon jo toisessa kaudessa menossa. Pääosassa on mun vanha suosikki, jonka edellinen jenkkisarja loppu aivan liian lyhyeen. Komistus punapää ;)

6.1.13

Tämä vuosi tuo mukanaan muutoksia

Entinen esimieheni on todella hauska ja valovoimainen nainen, ja hän tekee vuosittain suunnitelman kokeilla tulevan vuoden aikana kolmea uutta asiaa. Minäkin haluan! Koska en niistä perinteisistä uudenvuoden lupauksista perusta, enkä sellaisia tee, niin tämä uuden kokeilu voisi olla enemmän mun juttu.

Vuonna 2013 aion:
  • luoda Pinterest-tilin ja ryhtyä keräämään sinne kaikkea söpöä ja turhaa, mielenkiintoista ja tarpeellista :)
  • kokeilla uusia lajeja, kuten salsa ja juoksu sekä palata lapsuuden lajin, tenniksen, pariin
  • opetella tykkäämään mustekalasta (kalasta ja monista muista merenelävistä tykkäänkin jo)
Joten siinä se on, mustaa valkoisella. Pitääpäs joulukuun lopulla sitten katsoa onnistuinko!

Joulun vietin tuttuun tapaan vanhempieni luona Oulussa, lapsuuden maisemissa. Oli kyllä ihana olla siellä kokonainen viikko, kun ehdin nähdä sekä kummilapsia että ystäviä useaankin otteeseen. Ja tykkäsin kyllä pyhien paukkupakkasistakin!


Ihana iltapäivän valo

Toripolliisi

Kauneimmat joululaulut

Jouluaaton jälkkäri; tein ekaa kertaa kinuskikastiketta :)




Woolly monster (kisujen joululahja)

Äiti teki kisuille nukkumapaikan patterin viereen :)


Joulurinkilät
Nyt kun joulunaika on ohi, olo on aika haikea. Suunnitelmani on olla kesään mennessä jo poissa Suomesta, D:n luona vihdoin ja viimein usean vuoden erossaolon jälkeen. On outoa ajatella, että ensi joulu tulee olemaan hyvin erilainen, ja vietän sen eri perheen kanssa...